Kuka arvaa kuvan perusteella, mistä juuri palasin?

Oikein. Tampereen kirjamessuilta. Oli kivaa. Oikeastaan yllättävän kivaa - kammoksuin etukäteen tungosta, hälinää, meteliä, kiirettä ja tönittäväksi joutumista. Mutta messuillahan oli miellyttävän väljää, eikä äänimaailmakaan kajahtanut liiallisena. Ainakaan näin yhden päivän messuajan näkökulmasta. Aikataulukin toimi mukavasti, ne, joista olin kiinnostunein, sattuivat kätevästi peräkkäin. Joku voisi väittää, että stalkkasin Tuomisen Taijaa, mutkun Taija nyt vaan on loistava haastattelija - ja hänen jututettavanaan kiinnostavia kirjailijoita!

Tapasin vanhoja tuttuja ja tutustuin uusiin ihmisiin. Ja... Ostin kirjoja. Loppujen lopuksi ihan maltillisesti, sain jätettyä muutaman kiinnostavan niteen laukkuni ulkopuolelle. Hyvä minä!

Sarjakuvahyllyt notkuivat ihanuuksia, teki mieli haalia vaikka mitä. Loppujen lopuksi tyydyin kahteen. Antti Hopian ja Nina Laakon Kirjaston kissat 2 - Gogolin nenä oli pakko pelastaa omaan hyllyyn. Sain tuoreimman Kirjaston kissat -albumin ennen joulua Antilta lahjaksi ja ihastuin oitis. Voi iloa, kun kovakantinen Gogolin nenä huiskutteli Sammakon myyntipöydältä! Sarjista voi muuten lukea täälläkin.

Toinen sarjakuvapakkohankinta oli tämä:

Fanitan Kaisa Lekaa. Myynnissä oli vaikka mitä Kaisalta, mutta ne löytäessäni pakotin jo itseni hillitsemään kirjanostoani (vaikka edelleen olin loppujen lopuksi suorastaan nihkeä kirjanostaja, jolta mopo ei karannut mihinkään). Kirjeet vetosivat oitis - jokainen kuori on uniikki - ja vietinkin hartaan tovin koettaessani päättää, millaisen kuoren valitsen. Sisältä paljastui kaksi sarjakuvaa:

Joskus pari vuotta sitten Kaisa Leka käveli minua vastaan Tampereen asematunnelissa. Tunnistin hänet oitis ja mieleni teki mennä sanomaan jotain. En tietenkään mennyt. Mutta sarjakuviaan luen edelleen.

...sillä täällä ei vieläkään ole mitään uutta. Voisin toki lupailla, mutta kypsyttelen erästä bloggausideaani vielä. Ja koetan mahduttaa elämään kaiken, mitä siihen tällä hetkellä haluaa tulla, osa pyydettynä, osa niitä vastaan pystytetyistä piikkilangoista piittaamatta. Blogi jää jalkoihin, mutta ei ikuisiksi ajoiksi.

Lakeuksilla liikkuvat, menkäähän tällä viikolla Nuortenkirjafertareille! Kustannuskysymys tämä ei voi olla, ja esiintyjäkaartikin on komea. Lisää täällä.

Terhi Rannelan virtuaalinen työhuone on uudistunut, sitä sopii tutkailla täällä.

Lempeitä syyspäiviä!

Oletko miettinyt, mitä käsikirjoitukselle tapahtuu kustantamossa? Millaisen tien se kulkee, ennen kuin päätyy kirjakauppaan ja lukijan käteen? Kuka laatii takakansitekstin, miten kirjoja markkinoidaan, mikä on kustannustoimittajan tehtävä?

Te, jotka vastasitte myönteisesti, ottakaa suunnaksi Ilmajoki ja Etelä-Pohjanmaan Opisto. Sitä ennen ilmoittautukaa Käsikirjoitusesta kirjaksi -kurssille pikapikapikaa. Lisätietoa täällä. Ja yhteystiedotkin löytyvät sieltä, sivun oikeasta reunasta. Oma huone suosittelee kyseistä kurssia! Ja vielä pari olennaista tietoa: kurssin opettajana on kustannusosakeyhtiö Teoksen kustanustoimittaja Maarit Halmesarka. Kurssi pidetään pe-la 8.-9.5.2009. Majoittuakin saa, mutta pakko ei ole.

Saa minultakin kysyä lisätietoja, jos ei Opistolle uskalla soitella. Mutta ei Ilmajokea kannata pelätä. Moni on sinne löytänyt!

Vietin eilen leppoisan, hauskan ja mielenkiintoisen päivän Kauhavan taidetalossa. Oli Pohjanmaan kirjailijoiden kesätapahtuma, joka järjestettiin Kauhavalla pidetyn Saarikosken jälkeen -seminaarin päätteeksi. Saarikoski-seminaariin en osallistunut, mutta kuulin, että antoisaa oli ollut.

PoKi:n tapahtumassa puhuin Saarikoski-suhteestani (joka on lähinnä kaunokirjallista laatua, tosielämässä emme ole kohdanneet!) ja väitin ehkä parisenkymmentä kertaa, että jokaisella on jonkinlainen suhde Saarikoskeen. Vaikkei olisi miehen kirjoja lukenutkaan. Suurin osa suomalaisista tietää Saarikosken ainakin nimeltä, ja nimi yleensä herättää mielikuvia. Toisille Saarikoski on Suuri Runoilija, toisille boheemin stereotyyppi, joillekin juoppo naistenmies. Minulle hän on ensisijaisesti runoilija, mutta esikuvaksi en häntä ylennä - en pidä siitä taiteilijakuvasta, että on pakko rypeä ja rällätä ja olla narsisti, että voisi tehdä suurta taidetta. Taiteilija voi ja saa olla ihminen, joka pystyy pitämään itsestään huolta ja olemaan muillekin hyvä.

Muutkin PoKi:n jäsenet puhuvat Saarikosken merkityksestä elämäänsä, lisäksi he lukivat omia tekstejään. Ihastuin taidetaloon kovasti - idyllinen, monikäyttöinen, soma rakennus, jossa järjestetään monenlaista toimintaa taiteen eri aloilta. Olisipa ihanaa pitää siellä sanataidepajoja!

Lopuksi mielialatiedotus: En voi väittää, ettei jännittäisi. Pohjanmaan kirjoittajakoulu alkaa huomenna. Olen innoissani, utelias - ja hermostunut. Minulla on paljon hienoja suunnitelmia opiskelijoiden alkavalle vuodelle. Sain opsin viimeisen version valmiiksi perjantaina, ja olen siihen varsin tyytyväinen.

Seuraavaksi häpeilemätöntä mainostamista:

1.
Kirjailija Terhi Rannela on Etelä-Pohjanmaan Opiston vieraana keskiviikkona 26.3.2008 klo 17.30-19.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on kaikille avoin. Tervetuloa, kaffiakin on tarjolla! Terhi ja tilaisuuden järjestävän Pohjanmaan kirjoittajakoulun ihmiset löytyvät Opiston päätalon luokasta 124 - eli ihan ensimmäisessä kerroksessa ollaan, ja laitan aulaan pari sisäänheittäjää, että kaikki halukkaat varmasti löytävät oikeaan paikkaan. Opistolle siis!

2.
Romanttisesta viihteestä kiinnostuneiden kannattaa suunnata Etelä-Pohjanmaan Opistolle kokonaiseksi viikonlopuksi. La-su 5.-6.4.2008 opetan Opistolla viihteen kirjoittamista 15 tunnin ajan. Lisätietoja Lemmen lumoissa -kurssista täältä. Minulta saa kysyä lisätietoja, mutta ilmoittautumiset tämän kuun aikana suoraan Opistolle, kiitos!

Mainostauko päättyy tällä erää tähän. :)

Kerrottakoon täälläkin, että tulevana maanantaina 3.12. kannattaa suunnistaa Etelä-Pohjanmaan Opistolle Ilmajoelle. Opistolla on tuolloin kirjalijavieraana esikoisrunoilija Miia Toivio. Tilaisuus on klo 18-20 Opiston päärakennuksen juhlasalissa. Kaikki ovat tervetulleita, pääsymaksua ei ole.

Miia Toivion esikoisrunokokoelma Loistaen olet ilmestyi tänä vuonna Teoksen julkaisemana ja pääsi heti Helsingin sanomien esikoispalkintoehdokkaaksi. Lisätietoja löytyy vaikkapa täältä ja täältä. Täältäkin voi lukea hänestä.

Sopii saapua Ilmajoelle!

Ensi viikolla saan mennä ja tehdä joka päivä. Ensin junailen Ilmajoelle pitämään fantasiakurssia, käväisen Seinäjoen kansalaisopistossa kirjoittajakurssia ohjastamassa, ja palaan fantasiakurssille Ilmajoelle seuraavana päivänä. Sitten ovat vuorossa Vammalan lasten ja nuorten kirjapäivät, jotka kutsuvat minua keskiviikosta lauantaihin. Sunnuntaina huilaan - eli tapaan mukavia ihmisiä.

Kirjapäivien ohjelmassa on vaikka mitä seminaareista työpajoihin. On ilo olla töissä sanataidetapahtumassa, mutta pakko myöntää, että mieli tekisi vaeltaa mukana ihan vain osallistujanakin. Katsokaa itse ohjelmaa!

Jo perinteiseen tapaan kirjapäivien yhteydessä Vammalan kouluissa on sanataidepajoja. Koulupajojen pitäminen on aina mukavaa. Lapset tykkäävät, kun koulupäivään tulee jotain uutta ja erilaista. Täysin vieraan lapsiryhmän kohtaamisessa on omat haasteensa, mutta tekemisen riemu tarttuu puolin ja toisin, ja lasten ideoissa on ennakkoluulottomuutta. Kouluihin suunnistaminen tuo oman elämyslisänsä ohjaajille. Nytkin olen tuijotellut niin karttaa kuin juna- ja bussiaikatauluja - ja todennut, että joskus oma auto olisi kätevä. Mutta aina ennenkin on perille päästy, miksei siis nytkin.

Nyt on taas markkinointi myöhässä, koska vietin muutaman päivän Oravikosken suunnalla enkä avannut nettiä kuin junalipun tulostaakseni. (Ja pitihän sähköpostitkin kerran vilkaista, vaikka olin päättänyt olla niistä edes hetken vapaalla.) Mutta nyt tiedoksenne, parempi myöhään kuin ei silloinkaan:

Huomenna sunnuntaina (19.8.2007) klo 13-16 ovat kaikenikäiset sanataiteen ystävät tervetulleita sanataidesuunnistukseen! Lähtörasti löytyy Keskustorin Kivikirjastosta. Sieltä saa kolmella eurolla suunnistuskartan, ja sitten vain matkaan. Jokaiselle kartan hankkineelle on luvassa palkinto. Paikalla ei tarvitse olla juuri kello 13, eikä suunnistusreitin kiertäminen kestä kolmea tuntia, eli tiukkaa aikataulutusta ja kelloon tuijottamista ei harrasteta huomenissa. Sanataidesuunnistuksen järjestää sanataideyhdistys Yöstäjä ry.

Olenpa itsekin mukana eräällä rastilla, mutta en uskalla paljastaa rastista yhtikäs mitään, etten vahingossa lipsauta liikaa.

Huomio Tampereen Keskustorin liepeillä tänään vaeltavat! Pirkkalaiskirjailijoiden ohjelmassa on Runo tanssii torilla -tapahtuma, joka pitää sisällään niin runoa, musiikkia kuin tanssiakin. Olkaahan paikalla klo 16. Menen itsekin paikalle (en kuitenkaan esiintymään), mutta koska en tiedä tapahtuman kestoa, joudun ehkä lähtemään kesken pois. Vietän tänään myös erään ystäväni läksiäisiä, siksi joudun hieman vilkuilemaan kelloa Kivikirjastossa. Mutta näenpä ainakin hyvän palan tanssivan runon alkua!