Tähän aikaan vuodesta on jälleen perinteikkään tilinteon aika. Tämä juttu on kierrellyt blogeissa jo ties kuinka pitkään, mutta koska se sopii oivasti tähän vuodenaikaan, kiskaistaan se Omaan huoneeseenkin:


10 vuotta sitten, 1998:

1. Kirjoitin ylioppilaaksi.
2. Rakastuin järjettömästi.
3. Aloitin Pohjanmaan kirjoittajakoulun ja tapasin monta samanhenkistä ihmistä.

Viisi vuotta sitten, 2003:

1. Asuin ensimmäistä kertaa avoliitossa.
2. Olin Riiassa liki viikon ja muistan vieläkin hämmästyttävän paljon yksityiskohtia matkasta.
3. Kirjoitin, kirjoitin ja mietin, mitä elämältä haluan.

Kolme vuotta sitten, 2005:

1. Auskultoin.
2. Sain toisen palkinnon Pirkanmaan kirjoituskilpailussa, mikä kannusti jatkamaan kirjoittamista.
3. Rakas Piipu Koiranen alias Vilma kuoli 12-vuotiaana.

Vuosi sitten, 2007:

1. Ryhdyin vapaaksi sanataideohjaajaksi.
2. Tein suuren ihmissuhdepäätöksen.
3. Aloitin Pohjanmaan kirjoittajakoulun vastuuopettajana.

Tähän asti tänä vuonna, 2008:

1. Olen kirjoittanut, kirjoittanut, kirjoittanut - eniten keväällä.
2. Ostin asunnon ja opettelin repimään tapetteja ja maalaamaan seiniä.
3. Jatkan rakastamaani sanataideohjaajan työtä.

Eilen:

1. Palasin Tampereelle joulunvietosta.
2. Luin romaanin (Virginie Despentes:Teen Spirit) ja näytelmän (Pirkko Saisio: Virhe).
3. Sytytin kynttilöitä, join teetä ja ajattelin lämpimiä ajatuksia.

Huomenna:

1. Vietän kiireettömän, raukean aamun. Teetä, Hesari ja Aamulehti, ehkä croissantteja ja viikunahilloa.
2. Imuroin. Toivottavasti.
3. Luen kirjaa.