Kokeilin alkuviikosta erästä Julia Cameronin harjoitusta, jonka hän esittelee Kultasuoni-oppaassaan. Ideana oli selata aikakauslehtiä ja repiä mahdollisimman nopeasti irti 20-30 kuvaa, jotka jostain syystä tuntuivat tärkeiltä, miellyttäviltä, olennaisilta jne. Repiminen oli hauskaa - otin ensin sakset pöydälle, mutta en halunnutkaan käyttää niitä. Koska repiminen oli kivaa. (Ja rasittavaa, kun vaakasuoraan repiminen ei tietenkään kuitusuunnan ansiosta onnistunut ja välillä tuli revittyä vähän eri lailla kuin oli suunnitellut. Mutta sehän kuului asiaan, päätin kutsua sitä rosoisuudeksi.)

Kuvia ei tietenkään saanut suunnitella etukäteen, mutta mielessäni ehti vilahtaa, että jos löytyy kaunis ja tunnelmallinen pariskuntakuva, niin sen kyllä otan talteen. Riivittävinäni oli useita lehtiä: Gloria, Kotiliesi, Avotakka, Deko, Kodin kuvalehti. Ja arvatkaapa mitä: ei niissä ollut kivoja pariskuntakuvia. Oikeastaan niissä ei ollut pariskuntakuvia ollenkaan.

Minusta tämä on outoa. Sisustuslehdet luovat mielikuvia onnellisista kodeista, joissa ihmisten on niin hyvä olla läheistensä kanssa. Okei, Gloria ehkä panostaa enemmän ulkonäköön, mutta Kotiliesi ja Kodin kuvalehti voisivat ihan jo nimiensäkin perusteella olla perheonnea säteileviä julkaisuja. Miksi siis oli liki mahdotonta löytää kuvia, joissa olisi pariskunta? Ihan liki toisiaan? Ja kuvasta näkyisi, että heidän on hyvä olla yhdessä?

En kaipaa teinivuosien SinäMinä-lehtien imeliä auringonlaskukuvia tai täydellisten vartaloiden eroottissävytteistä yhteenkietoutumista. Vaan ihan kuvia arkirakkaudesta. Siitä, että juodaan teetä yhdessä ja jutellaan. Että loikoillaan sohvalla ja nauretaan. Että lähdetään kävelylle. Että nähdään työpäivän jälkeen ja ilahdutaan. Haastatteluissa kyllä voidaan kertoa yhteenhitsautumisesta tai perhearvoista, mutta kuvituksessa se ei näy kuin harvoin. Taisin bongata kaksi kuvaa, jossa aviopari oli yhdessä ja heillä näytti olevan hauskaa. Vanhempi-lapsi -kuviakin oli enemmän. Ja loputtomiin kuvia yksin olevista naisista, kauniita, upeita kuvia kylläkin - enkä minä niitä kokonaan poistettaviksi vaadi, tietenkään.

Onko pariskuntia vaikeaa kuvata? Onko pariskuntien vaikeaa olla yhdessä kuvissa? Miksi kuvissa on yleisimmin naisia, mieluiten yksi nainen per kuva? Vai osuiko kohdalleni huono lehtinippu - taisin selata reilut kymmenen lehteä.

Tämähän ei tokikaan ollut se Cameronin pointti - harrastaa kuvakritiikkiä... Mutta sivutuotteena tuli sellaistakin. Ja kyllä ne 20+ kiinnostavaa kuvaa osuivat silmiin. Myös ne kuvat yksin olevista naisista.