Ei tämän näin pitkäksi pitänyt päästä, bloggaustauon. Mutta huomaan kärsineeni (ja ehkä edelleen kärsiväni) eräänlaisesta blogiähkystä. Tammikuinen kirjarutistus oli mielenkiintoinen ja hauska, mutta vaati voimia. Helmikuussa en ole blogannut, enkä myöskään seurannut muiden blogeja yhtä aktiivisesti kuin aikaisemmin.  Joitain kirjoitusaiheita on käväissyt mielessä, mutta kerkeäähän niistä myöhemminkin. Ja uuden tekstisarjan aloittaminenkin kiinnostaisi, minä niin tykkään tehtävänannoista ja jatkuvuudesta. :)

 

Olen vihdoinkin aloittanut Sofi Oksasen Puhdistuksen lukemisen. Alku on lupaava, muuta en halua vielä väittää. Tuntuu, että nyt olen taas vastaanottavainen ns. vakavammallekin kirjallisuudelle. Olen nimittäin tovin aikaa lukenut vain kevyttä hömppää, muuta en ole jaksanut. Tarvitsen välillä hattarakirjallisuutta! Huomaan muutenkin lukevani kaikenlaista, mutta usein kausittain. Hömppäkausi, Poirot-kausi, toinen maailmansota -kausi, Juha Seppälä -kausi, näytelmäkausi...

 

Enpä ollut paikalla, mutta onnittelen silti: Itsevalaisevat voitti Tiiliskivi-palkinnon. Onneaonneaonnea, Marko!!! Se kirja ansaitsi tulla palkituksi.