Joskus tajuaa kaivanneensa jotain vasta, kun se salakaivattu osuu kohdalle. Vietin viikonlopun Orivedellä Luovan Kirjoittamisen Opetuksen Päivillä. Tapasin kollegoja, kuuntelin luentoja, puhuin kirjoittamisesta ja opettamisesta ihmisten kanssa, kirjoitin ja kokeilin. (Ja nukuin pitkästä aikaa kunnon yöunet enkä herännyt siihen, että joku poraa seinän takana. Ihanan epävilliä yöelämää siis.)

Vaikka pidän yhteyttä muihin sanataideohjaajiin, ei heitä liian usein tapaa. Varsinkaan suurempaa joukkoa kerralla. Ja osa vielä uusia tuttavuuksia. Oli hyvä päästä vaihtamaan kokemuksia ja mielipiteitä.

Ja kerrankin tarjolla oli tarpeeksi pitkiä työpajoja! Tai tarpeeksi ja tarpeeksi, olisin kyllä viihtynyt Harry Salmenniemen ja Juri Joensuun OuLiPo-pajassa paljon pidempäänkin kuin lauantain ja sunnuntain. Muistan lukeneeni OuLiPosta vuosia sitten Tuli & Savu -lehdestä, ja innostuin välittömästi. Ei siis ollut vaikea valita aiheeseen liittyvä työpaja, kun sellainen kerrankin tuli mahdolliseksi... Luulen, että Vastakaanon-teos on tämän jälkeen välttämätön hankinta ja lisätiedon antaja.

Pajassa kävimme läpi OuLiPon historiaa ja kirjoittamisen tapoja, pääsimme myös itse testailemaan erilaisia menetelmiä ja generaattoreita. Tarpeetonta kai kertoa, että olin innoissani.

Otin alkutekstikseni täällä Omassa huoneessakin julkaisemani pienen dialogin. Kokeilin muokata ja muovailla sitä eri tavoin. Yksi kokeiluni oli poistaa kaikki sanat, joissa on M-kirjain. Siten saadusta tekstistä erotin neljä ensimmäistä riviä ja tein niistä antonyymisen käännöksen - muutin jokaisen sanan vastakohdakseen. Viilasin hivenen saatua tekstiä, vaihdoin asetteluita ja sensellaista, ja tällainen versio siitä sitten tuli:

Suljen silmäni helposti

vaikka tiedät miten pitää lopettaa

Itket varmasti.

Kyllä. Minä arvioin.

Paha. Kaikki on määrätöntä

Jokelluksesi ovat kevyitä

     toisin kuin minä

Suljen silmäni.

Lopeta joskus.

 

Eräässä toisessa kokeilussa poimin tekstistä sellaiset sanat, joissa on vokaalit A ja/tai I. Taas hieman muokkailua, sanojen siirtelyä, taivuttelua - ja lopulta vokaalisäännöstä luopuminen:

Ajan haastavasti kanssaan naimisiin.

Niin painavia sanoja,

painavampia sanoja

Sanoja silmiini,

silmiinsä

Tarinan vaaka on tarkka,

          vaikka -

 

Vapauttavaa antaa teksti jonkin menetelmän käyttöön! Puhuimme pajassa myös siitä, milloin teksti on "valmis" - onko teksti ikinä valmis? Nämä omani eivät ainakaan ole, ja siksi niiden kanssa askarointi oli hauskaa. Jotkut pajalaiset muokkasivat kanonisoituja tekstejä, ja sekin tuotti mainioita tuloksia. Niin - entä, jos V.A. Koskenniemen runous ei olekaan kiinni lukittua ja ikuisesti valmista, vaan sekin materiaaliksi taipuvaa ja uudelleentarkasteltavaksi suostuvaa?

Samanaikaisesti Oriveden Opistolla järjestettiin myös Uuden kirjan päivät. En päässyt kuulemaan läheskään kaikkia puhujia päällekkäisen ohjelmatarjonnan vuoksi, mutta tämän sanon: jos teillä on mahdollisuus päästä kuuntelemaan Jari Järvelää, tarttukaa tilaisuuteen. Mies on hauska, viisas ja kiinnostava. Lukekaa myös kirjojaan.

Sunnuntaipäivän viimeinen esiintyjä oli Eeva Kilpi. Hänestä minulla on vain kauniita ylisanoja.

Tästä kaikesta on hyvä viikonloppu tehty.