Tämä vuosi ei ole ollut niitä kaikkein kevyimpiä. Mutta tänään tuli hetkeksi ihanan kevyt olo, kun päätin valita kirjoittamisen. Olisi ollut remontti-infoa, josta olisin töiden takia joka tapauksessa myöhästynyt ainakin puoli tuntia. Päätin, että en mene ollenkaan, saan tiedon kyllä muutenkin. Päätin mennä kotiin ja kirjoittaa. Istuin junassa, aurinko paistoi ja taivas oli sininen kuin kesällä. Näin pilven, se oli ihan sulkakynän muotoinen. Siellä se leijui, eikä hajonnut tai muuttunut sinä aikana kun se pysyi näköpiirissäni. Hymyilin itsekseni. Menin kotiin, kirjoitin. Teksti on ehkä henkilökohtaisinta aikoihin - ja tämän tekstin olisi tarkoitus mennä muillekin lukijoille kuin itselleni. Juuri nyt ei haittaa lainkaan.

Taidan kirjoittaa vielä vähän.